Kiipeä Kakolaan : Kakolan historia
Kakolan rakennusten historia on monivaiheinen
Vuonna 1839 senaatti määräsi Suomeen rakennettavaksi neljä työ- ja ojennuslaitosta rikoksentekijöille. Päätös johtui Viaporin linnoituksen vankitilojen riittämättömyydestä. Yksi näistä neljästä laitoksesta päätettiin rakentaa Turun Kakolanmäelle. Rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1845, ja kahdeksan vuoden kuluttua tästä valmistui graniittinen renessanssityylinen päärakennus. Ensimmäiset vangit siirrettiin Kakolaan Turun linnasta vuonna 1853.
Vankilan varhainen toimikausi oli kuitenkin varsin lyhyt, sillä vankimäärä oli osoittautunut liian pieneksi. Rakennus toimi välillä sotaväen kasarmina, ja uudelleen vankilakäyttöön se otettiin vuonna 1859. Uudistuva vankeinhoito asetti vaatimuksia vankilarakennuksille. Vuonna 1873 aloitettiin päivä- ja yöselliosastojen rakennustyöt, jotka saatiin päätökseensä vuonna 1879. Ns. boksiosasto eli itävankilaosasto valmistui vuonna 1894. Vankilakokonaisuutta täydensivät myöhemmin rakennetut työhuonerakennukset, länsiselliosasto sekä henkilökunnan talot.
Turun keskusvankilaan on sijoitettu moninkertaiset rikoksenuusijat. Vuodesta 1932 lähtien vankilassa ovat olleet myös pakkolaitokseen määrätyt vangit. Kun vuonna 1953 annettiin laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä, muutettiin vankilan länsiselliosasto pakkolaitokseksi. Tämän toiminnan supistuttua se on 1970-luvun alusta lähtien toiminut vankilan suljettuna osastona, johon on eri yksikkönä sijoitettu myös pakkolaitoksen puoliavoin osasto.
Uusi lääninvankila keskusvankilan tuntumassa otettiin käyttöön 1890. Tätä ennen Turun kruununvankilana toimi kaupungin linna. Sen tilat eivät kuitenkaan enää 1800-luvun jälkipuoliskolla vastanneet uudistuneita vankeinhoidon vaatimuksia. Vankilan tiloja on uudistettu 1920- ja 1950-luvulla, mutta rakennus on silti ulkoisesti säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Työtoiminnan tarpeisiin pystytettiin 1960-luvulla kaksikerroksinen työhuonerakennus, jota laajennettiin 1980-luvun alkupuolella.
Korkealla Kakolanmäellä sijainneet vankilarakennukset ovat olleet aikalaisten silmissä vaikuttavia monumentteja. Ensimmäiset puut istutettiin mäelle vasta 1860-luvulla, joten kookkaat rakennukset korkealla kaupungin yllä tekivät varmasti vaikutuksen. Kolmikerroksiset rakennukset näkyivät jo kauas merelle. Itse laitoksen sisällä vallitsi siisteys ja hiljaisuus. Kaikki kovaääninen keskustelu oli kiellettyä, ja sääntöjä rikkoneet joutuivat ns. koppi- eli selliosastoon.
Lähteet:
Onnela, Tapio: Kakola 1853-1879, rangaistusjärjestelmän muutokset ja Turun rangaistusvankilan arkkitehtuuri: straffsystemet i förvandling och arkitekturer i Åbo Straffängelse. Raportteja / Turun maakuntamuseo 1992, Grafia.
Suominen, Elina: Suomen vankeinhoidon historiaa. 1981, Vankeinhoitolaitos, Helsinki.
